Milloin demokratia ei oikeastaan toimi?  (Vast. Silloin kun joku on demokraatin kanssa eri mieltä)

Kaikilla meistä on mukavia kokemuksia demokratiasta, mikä ei oikeastaan sitten ole kuitenkaan palvellut yhtään ketään. Esimerkiksi ennen aikaan oli tapana, että taloyhtiöissä tietystä asioista päätettiin joukolla, ja sitten eräissä tapauksissa esimerkiksi kun kaapelitelevisiota sitten haettiin taloyhtiöön, niin silloin saatiin eräissä tapauksissa kokoon edustava joukko erilaisia mummoja sekä vaareja, joita ei juuri koskaan noissa taloyhtiöissä näkynyt, ja siinä sitten ainoa asia mitä kaapelitelevisioon saatiin oli tietenkin kova porno sekä väkivalta. Ja tietenkin sen jälkeen demokraattinen hallintoelin päätti sen, että tuo kaapelitelevisio sitten jäi tilaamatta, kun se sitten kaadettiin tuolla yhtiökokouksessa. 

Kun sitten puhutaan demokratiasta ylipäätään, niin yleensä me länsimaiset ihmiset pidämme varmaan erittäin suuressa arvossa tätä meidän päätöksentekokoneistolle tyypillistä olemusta, missä enemmistö päättää mitä milloinkin tehdään. Ja sitten tietenkin kaikki me normaalit ihmiset olemme tyytyväisiä tähän tilanteeseen. Mutta sitten välillä kohtaamme sellaisen ikävän tilanteen, että meillä itsellämme sattuu olemaan eri kanta asioihin, kuin sillä meidän taloyhtiömme tai muun järjestelmän enemmistöllä. Eli tuolloin kun enemmistön kanta ei ole sama kuin meillä itsellämme, niin silloin tietenkin saamme tyytyä siihen, että emme saaneet enemmistöä puolellemme sekä esityksemme kaikessa arvokkuudessaan kaadettiin. 

Mutta tuolloin voimme olla siitä asiasta ylpeitä, että tietenkään tuolloin kyseessä ei ole ollut niin sanottu "aito demokratia", vaan sellainen vähän niin kuin manipuloitu versio tästä asiasta, joka maassamme on pyhä. Kun jossain valtiossa esimerkiksi hallitusta arvostellaan, niin tietenkään tuollainen arvostelija ei voi käsittää, että tuo hallitus toimii kansan antamalla mandaatilla, ja siihen sitten ei kenelläkään pidä olla nokan koputtamista. Ja kun sitten eteen tulee tilanne, missä parlamentin eteen saapuu mielenosoittajia, niin tietenkään he eivät edusta kuin pientä osaa kansasta. Ja heillä sitten on usein takanaan myös ulkomaisten agenttien tuki takanaan. 

Tuolloin sitten eteen tulee tilanne, missä hallituksen on komennettava mellakkapoliisi hajottamaan mielenosoituksia. Ja varmasti tämä sitten näkyy tilanteessa, missä ihmisten tulee laittaa äänestyskuponkiin se ainoa oikea numero, mikä tarkoittaa tietenkin tuon hallituksen tai parlamentin jäsenen omaa vaalinumeroa. Kun tuo väärä numero mikä tarkoittaa kaikkia muita kuin juuri tuon kyseisen edustajan numeroa sitten tulee laitettua vaalilipukkeeseen, niin silloin varmasti ollaan tilanteessa missä demokratia ei oikeastaan toimi ollenkaan. Näet jos istuva hallitus joutuu sitten oppositioon, niin edessä on varmasti tukalat ajat niille, jotka ovat tuolloin edellisen vaalikauden aikana istuneet keskeisissä ministerin tehtävissä. 

Ja tietenkin tuo asia varmaan vaivaa myös kaikkia itseään kunnioittavia mellakkapoliiseja ja muita sellaisia tahoja, jotka ovat tehneet kaikkensa sen puolesta, että demokraattisesti valittu hallitus voi tehdä rauhassa työtään ihmisten hyväksi. Joten tuon takia nämä hallitukset olisi syytä istuttaa vallan kahvaan seuraavaksi viideksi sadaksi vuodeksi. Minkä ihmeen takia ihmiset eivät tajua, että jos hallitus saisi istua ikuisesti, niin silloin se saisi varmasti paljon harjoitusta omaan työhönsä. Kun sitten esimerkiksi pohditaan tuota käsitettä "demokratia", niin silloin voidaan kysyä huoleti, että "minkä ihmeen takia pitää jokaista ihmistä lähteä kuuntelemaan?". Kun demokratiaa ajatellaan esimerkiksi siitä lähtökohdasta, että siinä pitää kuunnella kaikkia ihmisiä, niin totta kai silloin pitää muistaa, että päätöksenteko vie tuolloin hiukan aikaa. 

Eli olisi varmaan parempi lopettaa koko aate, koska se ei kerta kaikkiaan toimi. Kun joku diktaattori saa kaikki päätökset tehtyä puolen minuutin sisällä, niin sellaisessa paikassa kuin Eduskunta jokaisen lain pohtiminen ja sen säätäminen vie ihan oikeasti aikaa. Ja arvatkaa mitä kaikkia mukavia asioita ihminen ehtisi sinä aikana tehdä, kun tuollainen päätöksenteko venyy kaiken maailman puhujien takia? Siinä ehtisi sitten vaikka käydä metsästysretkellä tai oluella, kun tuo hyvin jähmeä päätöksentekokoneisto junnaa jotain päätöstä omassa koneistossaan. Kun ajatellaan mikä pelko sellaisella hallituksella on edessään, joka on hajottanut kaikki sitä vastaan suunnatut protestit mellakkapoliisien avulla, niin tuolloin olisi varmaan parempi jättää kaikki sellaiset äänestykset väliin, jotka eivät tuota hallitusta ole tukemassa. 

Joten tuolloin kun ihmiset lähtevät vaaliuurnille, niin kaikkien meidän pitää varoa sellaista asiaa, että tuohon väkijoukkoon on saatettu vaikuttaa jollain psykologisella aseella tai jakamalla heille sellaista tietoa, että hallituksen päätöksiä saisi sitten lähteä arvostelemaan. Onko se muka toimivaa demokratiaa, että tavallinen ihminen pääsee sanomaan mielipiteensä valtion johdon toiminnasta? Eikö silloin olisi parasta jättää koko äänestäminen väliin, jos ei itsellä satu olemaan mitään asemaa, mikä riippuu hallituksen kannasta johonkin asiaan? Se että muut kuin hallituksen "luotettaviksi" määrittelemät ihmiset pääsevät sanomaan mielipiteitään asioihin varmasti vain sotkee hallituksen työtä. 

Tuolloin tietenkään demokratia ei ollenkaan toimi, koska ihmisten asenne poliitikkoja kohtaan on vähän erilainen, kuin mitä he oikeasti toivoisivat. Kun puhutaan sitten kaiken maailman vaalikampanjoista, niin tietenkin olisi hienoa, jos noissa kampanjoissa ei tarvitsisi puhua yhtään mitään. Se että ihmisellä ei ole mitään sanottavaa varmasti olisi hiukan kiusallista, ja tietenkään niitä asioita, mitä kampanjoissa tuodaan esille ei juurikaan ole tapana tuoda parlamenttien päätettäviksi. Mutta sitten tietenkin kun ihminen ei sano yhtään mitään, niin ihmisille saattaa tulla sellainen kuva, että hänellä ei ole mitään kiinnostuksen kohdetta, palkkaa lukuun ottamatta poliittisella kentällä.

Tämän vuoksi olisi varmaan mukavaa sulkea sosiaaliset mediat tavallisilta ihmisiltä. Tuolloin ei kukaan joudu lukemaan tavallisten ihmisten mielipiteitä jostain ilmakehän ilmiöistä tai siitä, kuinka ikävä joku naapuri on häntä kohtaan ollut. Tuollaisten tavallisten ihmisten mielipiteet kuuluvat johonkin mielipidesivuille, jos ne eivät loukkaa ketään. Ja silloinkin niitä voidaan varmasti hiukan lyhentää, jotta muille ihmisille tulisi lisää aikaa selata tomaatti-mainoksia jostain kotisivulta. Eli eihän tavallisten ihmisten mielipiteillä haluta rasittaa muita kadulla kulkevia henkilöitä, joilla varmaan on kova kiire töihin. Ja jos sitten työttömänä tällainen ihminen sattuu kirjoittamaan jotain, niin takuulla tuollainen kirjoitus olisi paras osoittaa tulevalle työnantajalle. 

Kun ihminen  hakee töitä, niin tietenkään ei ole hyvä, että hän kirjoittaisi tai julkaisee yhtään mitään, mikä voi ärsyttää tulevaa työnantajaa. Kun ihminen on työttömänä, niin silloin varmasti on hyvä opettaa häntä, että jos hän kirjoittaa jostain sellaisesta asiasta, mikä saattaa tulevaa pomoa ärsyttää, niin silloin tietenkin voi työpaikka jäädä saamatta. Ja tietenkin kaikki asiat, mihin pomo ei löydä sekunnin murto-osassa vastausta ovat sellaisia, mistä hän voi vetäistä herneen nenään. Eli olisi parempi varmaan, että kukaan ei kirjoita sellaisia asioita, jotka voivat muuttaa ihmisten näkemyksen hänestä itsestään tai esimerkiksi sitä kuvaa, jonka entinen työnantaja on hänestä sitten luonut. 

On hyvin vaikeaa tehdä kirjoituksia, jos ei ole mitään sanottavaa. Ja sen takia monet perinteiset poliittiset johtajat haluaisivat varmaan poistaa sosiaalisen median, koska sen käyttäminen vie heidän kallista aikaansa. Vai haluaako sosiaalisen median poistaa sellainen toimittajien ryhmä, joka ei koskaan kirjoita yhtään mitään, kas siinä vasta on se paljon puhuttu pulma. Kun ihminen kirjoittaa jotain, niin tietenkin joku voi sanoa, että hänen mielipiteensä ovat erilaisia kuin tuon arvostelijan omat. Mutta kuitenkin ne ovat ihmisen omia ajatuksia, joita hän saa julkaista niin paljon kuin huvittaa. 

Tietenkin tuollainen ikävä kirjoitelmien jakaminen, missä ihminen kirjoittaa omia ajatuksiaan sekä julkaisee niitä on varmasti joidenkin ihmisten mielestä hyvin ikävä seikka. Näet tietenkin olisi paljon upeampaa tehdä Internetiin jotain sellaista, mitä kutsutaan "Glitteri-kirjaksi". Siinä sitten kopioidaan omille kotisivuille esimerkiksi jonkun jääkiekkojoukkueen kuvia tai muuta vastaavaa, jolloin tietenkään kyseessä ei ole siinä mielessä mitenkään sen tyyppisestä kirjoituksesta, missä ihminen esittelee omia ajatuksiaan muille. Kuitenkin aina välillä törmään sellaiseen käsitykseen Internetissä, että väkivalta olisi oikea tapa estää sosiaalista mediaa. Kun toinen ihminen kirjoittaa jotain verkkoon, niin tietenkin hänen kanssaan saa olla eri mieltä asioista, mutta se että uhkaillaan vedellä turpiin, ei varmasti ole mitään sellaista, mitä voidaan kutsua termillä "hyvän tavan mukainen journalistiikka".  

Kun ihmínen kirjoittaa omista mielipiteistään Internetiin, niin se varmaan on joidenkin mielestä kauhean suurta leuhkimista. Mutta se varmaan sitten parempi, että ei kaikkien tarvitse tuntea samaa tarvetta tuoda itseään esille. Ja onhan tietenkin Lars-Leevi Laestadius sanonut, että jos joku tuo liikaa esiin itseään sekä omia mielipiteitään, niin hän sitten vain leuhkii tuollaisilla asioilla, ja varmasti tuolloin tehtiin selväksi, että jos tuossa yhteisössä oli joku eri mieltä kuin tuo Lars-Leevi, niin seurauksena oli kuritus. Tietenkin Lars-Leevi unohti tuolloin mainita, että hänen mielestään paras paikka seurakuntalaisille oli pelto, missä he tekisivät tauotta työtä hänen pappilansa eteen. Tuolloin ei varmaan olisi ollut sopivaa, että joku olisi esimerkiksi kysynyt tuolta mieheltä, mihin hän laittoi nuo rahat, joita maatalon tuotteiden myynnistä tuli hänelle.  

Ja tästä muuten tulee mieleeni sellainen asia, että sananvapauden rajoittaminen varmaan olisi joidenkin poliitikkojen sekä suurten johtajien mieleen. Tästä on hyvänä esimerkkinä tuo paljon puhuttu "Panama-skandaali", missä eräiden EU-johtajien varoja oli siirretty Panamaan, missä on alhainen verotus. Tuo skandaali oli jotenkin kohdennettu nimen omaan EU:n johtajiin, ja samalla ikään kuin ilkuttiin, että "todellinen johtaja" ei tuollaista sitten kestäisi, vaan komentaa poliisin moisten paljastajien kimppuun. Ihminen joka on vallan kahvassa sopii erittäin hyvin kaiken maailman selkään taputtajien kohteeksi, koska hänen kauttaan voidaan vaikuttaa lainsäädäntöön, jolloin tietenkin media on äärimmäisen tärkeässä asemassa, koska sen kautta voidaan sitten vaikuttaa suoraan lain säätäjään vetoamalla "yleiseen mielipiteeseen", mikä saattaa tarkoittaa esimerkiksi toimittajan omaa mielipidettä. 

Samoin kaiken maailman "psykologit" eivät missään nimessä ole valtiolle tai oikeastaan vallanpitäjille mukavia asioita. Ainakaan jos he eivät saa kunnon voitelua heti uran alussa, joten sen takia monet erityisesti tiettyjen armeijoiden edustajat eivät oikein pidä siitä, että kukaan muu kuin upseeri saisi käydä mitään korkea-asteen tutkintoja. Ja tietenkin heidän mielestään esimerkiksi Amerikan Yhdysvallat on kaiken pahan alku sekä juuri, mutta nuo ihmiset unohtavat sellaisen asian, että sotaa voidaan käydä myös julistamatta sitä ollenkaan. 

Tai tarkalleen ottaen Toisen Maailmansodan jälkeen myöskään USA:n hallitus ei ole mitenkään julistanut yhtään sotaa, vaikka sen miehet käyvät kaiken aikaa erittäin intensiivisiä sotia ympäri maailmaa. Mutta tietenkin on olemassa valtioita, joiden toiminta ei täytä mitään kansainvälisen yhteisön määrittämää arvoa, ja niissä maissa sitten tietenkin ihmisoikeudet ovat täysin turha käsite, ja niissä saattaa olla menossa jatkuvia kansanmurhia sekä vähemmistöihin kohdistuvia väkivaltaisia vainoja. Mutta kuitenkaan kansainvälinen yhteisö ei mitenkään kiinnostu noissa valtioissa vallitsevasta tilanteesta. Ja niissä epäillään käytettävän biologisia aseita kuten Ebola-virusta, jota ehkä levitetään tietyille alueille ruiskutus-koneiden avulla. Tällaiset operaatiot eivät helpolla paljastu, ja siksi niistä ei juurikaan puhuta. 

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/p/milloin-demokratia-ei-oikeastaan-toimi.html